Ensimmäinen viikko Ateenassa takana

Pimeys laskeutuu, on tullut ilta. Kello on klo 19:45 paikallista aikaa (saman verran, kun Suomessa) ja täällä on jo todella pimeää. Ihan erilaista kuin Suomessa, niin monessa muussakin asiassa.

Ensimmäiseen viikkoon on sisältynyt pääosin tutustumista asuinalueeseemme sekä Plakan alueeseen, jossa työpaikkamme (eli Skandinaavinen merimieskirkko) sijaitsee. Olemme ennättäneet jo vierailemaan myös Akropoliskukkulan juurella, kuitenkaan sinne vielä kiipeämättä.

Ihan ensimmäiseksi ei Kreikasta osaisi arvata, että täällä olisi jokin talouskriisi päällä, siihen nähden meininki on vaikuttanut hyvin rauhalliselta; lakkoja tai mielenosoituksia täällä nyt on kuitenkin ollut, ainakin muutama. Itse olin eräästä mielenosoituksesta ottamassa videomateriaalia ja se oli jo siinä mittakaavassa aivan uusi kokemus itselleni; poliisit saapuivat paikalle isolla autolla kilpien ja kumiluotiaseiden kanssa ja eräs tiepätkä oli kokonaan suljettu. Jälkikäteen kuulimme, että se oli kuitenkin pientä siihen nähden, mitä täällä yleensä on. Ensi keskiviikkona on alkamassa lakko, johon on odotettavissa kunnon mylläkkää; kyynelkaasuakaan ei poliisit kuulemma silloin säästele. Odotan sitä päivää jo innolla.

Olen yleensä kuullut, että eteläeurooppalaiset olisivat jollain tapaa paljon ystävällisempiä ja puheliaampia kuin suomalaiset. Olen elänyt elämääni valheessa, sillä paikalliset eivät eroa kyllä suomalaisista yhtään, itseasiassa ihmiset ovat joissain asioissa vielä kylmempiä kuin suomalaiset; kaupassa kukaan ei tervehdi ja itselleni on jäänyt sellainen fiilis, ettei heillä riitä motivaatiota palvella asiakkaita. Toki ymmärrän, että helpot ajat eivät ole täällä läsnä, taloudelliset ongelmat painavat ihmisten mieliä aika paljon.

Kerrottavaa riittäisi aika paljonkin, mutta säästelen sitä seuraaviin teksteihin. Työpaikastamme ei ole vielä kovinkaan paljoa kerrottavaa, kun hommia ei ole juurikaan ollut; ensiviikolla starttaa kirkolla monta uutta juttua, mikä lisää meillekin sitten työtehtäviä. Siihen asti, kuulemisiin.

PS. Viime tekstissä kerroin, että majoitumme Juuson kanssa samassa 9m2 huoneessa 3kk ajan. Tilanne on muuttunut siltä osin, että nyt meillä on käytössämme omat 9m2 huoneemme. Tulimme siihen tulokseen, että 3kk on aika pitkä aika asua niin pienessä kopissa kahdestaan, joten pientä lisämaksua vastaan majoitumme nyt eri huoneissa.

Kaikki tiet vievät Roomaan

Rooma on vierailemisen arvoinen kaupunki, uskallan sanoa tämän nyt oman kokemukseni perusteella. Mikäli et ole siellä vielä käynyt, lisää se matkustuslistallesi välittömästi.

Vietimme Roomassa noin kolme kokonaista päivää. Kiertelimme alueita pääosin ydinkeskustan eli Terminin aseman läheisyydessä. Kävimme myös katsomassa Colosseumia, Forum Romanoa sekä Vatikaania, jotka ovat pari kilometriä Terminin asemasta länteen (Vatikaani on vielä hieman kauempana); kohteet olivat silti helppojen metroyhteyksien päässä.

Colosseum oli henkilökohtaisesti se suurin juttu, mitä Roomasta odotin. Amfiteatteri ei tietenkään ole enää siinä kunnossa, mitä se on joskus aiemmin ollut, mutta nähtävää riitti silti. Saimme opastetun kierroksen, joka oli noin 10e kalliimpi (yht. 21e) kuin lipun ostaminen luukulta; kierroksen opas kuulosti kaiken lisäksi hyvin pätevältä ja Rooman historiaan perehtyneeltä. Samaan pakettiin sisältyi myös vierailu Forum Romanolla, joten käveltävää riitti tuona päivänä.

Kuva Colosseumilta.


Kuva Forum Romanolta.


Kolmantena päivänä vierailimme Paavin luona; itse Benedictusta emme nähneet, mutta hienon Vatikaanimuseon läpi kuljimme jälleen erään oppaan johdolla. Reissu oli noin kolmen tunnin pituinen ja se oli hieman kalliimpi, kun Colosseumin ja Forum Romanon vierailu. Vatikaanireissu opastuksen kanssa maksoi noin 30e. Museo sisälsi hyvin historiallisia taideteoksia ja esineitä, niitä ihastellessa aika kului nopeasti.

Kokonaisuudessaan sekä minä, että Juuso olimme tyytyväisiä Italian reissuun. Juusolle se oli jo toinen kerta ja allekirjoittaneelle ensimmäinen. Eilen lensimme Roomasta Ateenaan ja nyt istun huoneessamme kirjoittamassa blogia. Huoneemme on n. 9m2, jossa majoitutaan siis kahdestaan; ylimääräistä tilaa ei täten kovinkaan paljoa ole. Tyytyväinen olen silti, että pääsimme majoittumaan tänne turvallisesti ja mielenkiinnolla odotan, miten harjoittelumme lähtee huomenna käyntiin. Toivotaan parasta sen suhteen.

Koneen siivillä

Heräsin aamulla klo 05 herätyskellon soittoon, lähdön aika oli koittanut. Aamusäätöjen jälkeen tein vielä viimeisen tarkistuksen laukkuuni, joka ei sisältänyt kovinkaan paljoa tavaraa; matkaan lähti siis kyseinen n. 8kg painava laukku sekä käsimatkatavaraa (macbook jne). Totesin hiljaa mielessäni, että näillä mennään tämä syksy.

Juuso tuli hakemaan minua isänsä kyyditsemänä Helsingin Kannelmäestä noin klo 06:30 ja olimmekin hyvissä ajoin sitten Helsinki-Vantaan lentoasemalla odottelemassa nousukiitoa. Noin 1,5h odottelun jälkeen pääsimme lopulta yläilmoihin.

Roomaan laskeuduttuamme haimme matkatavaramme noutopisteeltä ja suunnistimme linja-autopysäkille, jossa bussi odotti meitä. Sillä kyydillä pääsimme Rooman keskustaan ja sieltä kävelimmekin suoraan hotellille, jossa meidän oli määrä yöpyä. Hotellihuone oli miellyttävä, ihastuimme välittömästi kuninkaallisen residenssimme sisäpihaan.

Joka tapauksessa ensimmäinen matkustuspäivä on nyt takana, mutta emme ole vielä lopullisessa kohteessamme. Vietämme Roomassa muutaman päivän ja lennämme sitten Ateenaan, jossa aloitamme työharjoittelun. Kerromme vielä ainakin yhden tekstin verran kuulumisiamme Roomasta ja keskitymme sitten jatkossa Ateenan kokemuksiin.