Pimeys laskeutuu, on tullut ilta. Kello on klo 19:45 paikallista aikaa (saman verran, kun Suomessa) ja täällä on jo todella pimeää. Ihan erilaista kuin Suomessa, niin monessa muussakin asiassa.
Ensimmäiseen viikkoon on sisältynyt pääosin tutustumista asuinalueeseemme sekä Plakan alueeseen, jossa työpaikkamme (eli Skandinaavinen merimieskirkko) sijaitsee. Olemme ennättäneet jo vierailemaan myös Akropoliskukkulan juurella, kuitenkaan sinne vielä kiipeämättä.
Ihan ensimmäiseksi ei Kreikasta osaisi arvata, että täällä olisi jokin talouskriisi päällä, siihen nähden meininki on vaikuttanut hyvin rauhalliselta; lakkoja tai mielenosoituksia täällä nyt on kuitenkin ollut, ainakin muutama. Itse olin eräästä mielenosoituksesta ottamassa videomateriaalia ja se oli jo siinä mittakaavassa aivan uusi kokemus itselleni; poliisit saapuivat paikalle isolla autolla kilpien ja kumiluotiaseiden kanssa ja eräs tiepätkä oli kokonaan suljettu. Jälkikäteen kuulimme, että se oli kuitenkin pientä siihen nähden, mitä täällä yleensä on. Ensi keskiviikkona on alkamassa lakko, johon on odotettavissa kunnon mylläkkää; kyynelkaasuakaan ei poliisit kuulemma silloin säästele. Odotan sitä päivää jo innolla.
Olen yleensä kuullut, että eteläeurooppalaiset olisivat jollain tapaa paljon ystävällisempiä ja puheliaampia kuin suomalaiset. Olen elänyt elämääni valheessa, sillä paikalliset eivät eroa kyllä suomalaisista yhtään, itseasiassa ihmiset ovat joissain asioissa vielä kylmempiä kuin suomalaiset; kaupassa kukaan ei tervehdi ja itselleni on jäänyt sellainen fiilis, ettei heillä riitä motivaatiota palvella asiakkaita. Toki ymmärrän, että helpot ajat eivät ole täällä läsnä, taloudelliset ongelmat painavat ihmisten mieliä aika paljon.
Kerrottavaa riittäisi aika paljonkin, mutta säästelen sitä seuraaviin teksteihin. Työpaikastamme ei ole vielä kovinkaan paljoa kerrottavaa, kun hommia ei ole juurikaan ollut; ensiviikolla starttaa kirkolla monta uutta juttua, mikä lisää meillekin sitten työtehtäviä. Siihen asti, kuulemisiin.
PS. Viime tekstissä kerroin, että majoitumme Juuson kanssa samassa 9m2 huoneessa 3kk ajan. Tilanne on muuttunut siltä osin, että nyt meillä on käytössämme omat 9m2 huoneemme. Tulimme siihen tulokseen, että 3kk on aika pitkä aika asua niin pienessä kopissa kahdestaan, joten pientä lisämaksua vastaan majoitumme nyt eri huoneissa.
Ensimmäiseen viikkoon on sisältynyt pääosin tutustumista asuinalueeseemme sekä Plakan alueeseen, jossa työpaikkamme (eli Skandinaavinen merimieskirkko) sijaitsee. Olemme ennättäneet jo vierailemaan myös Akropoliskukkulan juurella, kuitenkaan sinne vielä kiipeämättä.
Ihan ensimmäiseksi ei Kreikasta osaisi arvata, että täällä olisi jokin talouskriisi päällä, siihen nähden meininki on vaikuttanut hyvin rauhalliselta; lakkoja tai mielenosoituksia täällä nyt on kuitenkin ollut, ainakin muutama. Itse olin eräästä mielenosoituksesta ottamassa videomateriaalia ja se oli jo siinä mittakaavassa aivan uusi kokemus itselleni; poliisit saapuivat paikalle isolla autolla kilpien ja kumiluotiaseiden kanssa ja eräs tiepätkä oli kokonaan suljettu. Jälkikäteen kuulimme, että se oli kuitenkin pientä siihen nähden, mitä täällä yleensä on. Ensi keskiviikkona on alkamassa lakko, johon on odotettavissa kunnon mylläkkää; kyynelkaasuakaan ei poliisit kuulemma silloin säästele. Odotan sitä päivää jo innolla.
Olen yleensä kuullut, että eteläeurooppalaiset olisivat jollain tapaa paljon ystävällisempiä ja puheliaampia kuin suomalaiset. Olen elänyt elämääni valheessa, sillä paikalliset eivät eroa kyllä suomalaisista yhtään, itseasiassa ihmiset ovat joissain asioissa vielä kylmempiä kuin suomalaiset; kaupassa kukaan ei tervehdi ja itselleni on jäänyt sellainen fiilis, ettei heillä riitä motivaatiota palvella asiakkaita. Toki ymmärrän, että helpot ajat eivät ole täällä läsnä, taloudelliset ongelmat painavat ihmisten mieliä aika paljon.
Kerrottavaa riittäisi aika paljonkin, mutta säästelen sitä seuraaviin teksteihin. Työpaikastamme ei ole vielä kovinkaan paljoa kerrottavaa, kun hommia ei ole juurikaan ollut; ensiviikolla starttaa kirkolla monta uutta juttua, mikä lisää meillekin sitten työtehtäviä. Siihen asti, kuulemisiin.
PS. Viime tekstissä kerroin, että majoitumme Juuson kanssa samassa 9m2 huoneessa 3kk ajan. Tilanne on muuttunut siltä osin, että nyt meillä on käytössämme omat 9m2 huoneemme. Tulimme siihen tulokseen, että 3kk on aika pitkä aika asua niin pienessä kopissa kahdestaan, joten pientä lisämaksua vastaan majoitumme nyt eri huoneissa.
Täytyy toki ottaa huomioon, että kyseessä on pääkaupunki. Ne on aina omanlaisia ja eroaa kulttuuriltaan yleensä aika paljonkin muusta maasta :) Toi asiakaspalvelu on niin totta, ainakin naiset tuntui olevan kovin säästeliäitä hymyjen suhteen. Toista se on turistialueilla sitten taas. Keskiviikkona jos pystytte välttämään Syntagman alueen, niin suosittelen pysymään kaukana, siellä tosiaan saattaa leijua muutamankin tunnin päästä vielä kyynelkaasun jämiä... Tsemii! :)
VastaaPoistaJoo, musta tuntuu, että Syntagmalle ei olla sinä päivänä menossa :D suurimmat häppeningit kun tuntuu muutenkin siellä tapahtuvan.
VastaaPoistaJa täytyy vielä lisätä, että sama havainto asiakaspalvelusta ja ihmisistä oli myös Roomassa. Ei tarvinnu kun sanoa "Hello" kassalla ja johan siellä vääntyi naamaa nyprylle. Ilmeisesti loukkaantuivat, kun en osannut puhua italiaa :D onneksi hotellin väki oli kuitenkin mukavaa sorttia.
VastaaPoista